Ajankohtaista

Tulipunakukka Musiikkitalossa 6.1.2019

Linnankosken juhlavuosi on avattu! Viikko sitten loppiaisena juhlittiin Helsingin Musiikkitalossa moninkertaisia synttäreitä. Avattiin juhlallisesti sekä säveltäjä Armas Järnefeltin että kirjailija Johannes Linnankosken 150-juhlavuodet. Molemmat taiteilijat ovat syntyneet v.1869. Tarjolla oli harvinainen elokuvakonsertti, jossa täysi salillinen yleisöä sai nauttia kolmelta jättinäytöltä Mauritz Stillerin ohjaaman elokuvan Laulu tulipunaisesta kukasta Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa kapellimestari Jaakko Kuusiston johdolla Armas Järnefeltin restauroidun alkuperäismusiikin kera. Elokuvan kuten myös sen alkuperäismusiikin valmistumisista tulee tänä vuonna 100 vuotta ja suomalaissyntyisen ohjaaja Stillerin syntymästä 150 vuotta. Juhliin oli siis aihetta. Minulla oli ilo ja mahdollisuus tuoda juhlatapahtumaan tervehdys puheenvuorossani Linnankoski-seuralta ja samalla Porvoosta konsertin esittely- ja avajaistilaisuudessa lämpiössä ennen konserttia. Askolalaissyntyisen Uusimaa-lehden perustajan ja ensimmäisen päätoimittajan Johannes Linnankosken romaani Laulu tulipunaisesta kukasta vuodelta 1905 oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen bestseller, joka säilytti kärkiasemansa Suomessa 4 vuosikymmentä. Se käännettiin yli 20 kielelle ja on julkaistu esimerkiksi Ranskassa 53 painoksena. Se on ainoa suomalainen romaani, josta on tehty peräti viisi elokuvaohjausta. Stillerin ohjauksen jälkeen kaksi Ruotsissa ja kaksi Suomessa, Teuvo Tulion v.1938 ja Mikko Niskasen v.1971. Laulu tulipunaisesta kukasta sai Suomen ensi-iltansa 13.10.1919. Menestys oli niin mahtava, että Roland af Hällströmin mukaan ”Suomen elokuvatuotanto syntyi ja kukki monta vuotta tämän elokuvan merkeissä”. Elokuvasta tuli pohjoismaisen elokuvan suuri kansainvälinen menestysteos, jota levitettiin yli 40 maahan. Tunnelma Musiikkitalon elokuvakonsertissa oli teoksen maineen mukainen sadan vuoden jälkeenkin. Jaakko Kuusisto ja Helsingin kaupunginorkesteri loihtivat omalta osaltaan Linnankosken merkkivuodelle upean aloituksen. Kuusiston saama runsas tulipunainen kukkapuska oli kuin piste iin päälle.

Kirjoitus: Sankareita – onko heitä?

Ketä voidaan nimittää sankariksi? Pitääkö sankarin olla virheetön ja nuhteeton? Viime päivinä nämä kysymykset ovat nousseet pohdinnan keskiöön. Täyttääkö Matti Nykänen kansallissankarin kriteerit? Suistuuko sankari podiumilta ylitettyään töppäilyillään kohtuuden rajat? Tätä pohti ansiokkaasti kollegani tällä palstalla muutama päivä sitten. Klassiseen sankarimyyttiin kuuluu usein, että sankari joutuu lähtemään matkalle tai on matkalla. Joko pakon edessä tai etsimässä jotain olennaista ja tärkeää. Hän kokee jännittäviä elämyksiä, suuria vastoinkäymisiä, taisteluita ja myös tappioita. Heeroksemme voi oivaltaa jotain tärkeää, vaikkapa löytää elämäntarkoituksen. Hän voi myös epäonnistua ja siitä huolimatta hän saa sädekehän. Hänet glorifioidaan.

Matka voi olla myös elämänmatka tai matka omaan itseen. Näin on erityisesti kirjailijoilla ja taiteilijoilla. Vietämme kirjailijoiden Minna Canthin 175- ja Johannes Linnankosken 150-juhlavuotta ja säveltäjä Armas Järnefeltin 150- juhlavuotta. Heissä on aineksia sankaruuteen. Askolalaisporvoolainen Linnankoski oli sekä konkreettisesti matkalla että matkalla omaan itseen. Hän teki WSOY:n apurahan turvin opintomatkan Eurooppaan vieraillen teattereissa, museoissa ja taidenäyttelyissä. Hän opiskelija intohimoisesti ruotsia, tanskaa ja saksaa ja ahmi kaunokirjallisuuden helmiä. Hän eli nuoruudessaan levotonta tukkilaisen elämää, asui Porvoosta lähtönsä jälkeen Karinaisissa, Koskella, Halikossa, Haukivuorella, Lapinlahden Alapitkällä ja vietti kesiään Askolan ohella veljensä luona Nurmeksessa. Vastoinkäymisen hän koki Nykäsen kotikaupungissa Jyväskylässä, jossa hän joutui keskeyttämään opintonsa parin vuoden jälkeen opettajaseminaarissa. Ainakin osasyynä oli se, ettei hän voinut hyväksyä näkemäänsä ja kokemaansa epäoikeudenmukaisuutta. Tyypillisen sankarimyytin kaaren mukaisesti hän teki lopulta paluun Askolaan ja kuoli suhteellisen nuorena monien sankarien tapaan nelikymppisenä. Ei kuitenkaan Juicen ja kumppaneiden tavoin päihteiden liikakäytön jälkiseurauksiin, vaan pernisiöösiin anemiaan, johon tuolloin yli sata vuotta sitten ei ollut adekvaattia hoitoa.

Linnankoski oli myös inhimillinen ja ristiriitainenkin inhminen. Juhlavuoden tarkoitus ei ole hänen henkilökulttinsa vaaliminen ja palvonta. Pointti on hänen elämäntyönsä ja sen merkitys. Jungilaisen analyyttisen psykologian arkkityyppien katsannossa ja kontekstissa sankari on hän, joka on valmis uhraamaan omat tarpeensa muiden hyväksi.

Tapahtumat

6.tammikuuta:
Juhlavuoden avaus Helsingin musiikkitalossa yhdessä Armas Järnefeltin 150-
juhlavuoden avauksen kanssa. Elokuvakonsertti Laulu tulipunaisesta kukasta.
Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Jaakko Kuusisto.

1.3. alkaen:
Lukupiirit palvelutaloissa Linnankosken kirjoista, vapaaehtoistoiminta.

21.maaliskuuta klo 19 – 21:
Lady Paradox Porvoon Grandissa; Porvoon yhteislyseon ( nyk. Linnankosken
lukio ) alumni Marjorita Huldenin 45-vuotistaiteilijajuhlaan liittyvä esitys.

6. huhtikuuta:
Linnankosken pakolaiset Tampereen teatterissa; pääosissa mm. Heikki Kinnunen
ja Esko Roine. Teatterimatka, järj. Linnankoski – seura ja Uusimaa-lehti.

30. huhtikuuta vappuaattona klo 10:
Linnankosken patsaan lakitus kaupunginpuistossa Johannes Linnankosken
aukiolla, mukana mm. Porvoon mieslaulajat ja Lilun opiskelijat.

1.toukokuuta klo 12:
Porvoon mieslaulajien vappukonsertti Johannes Linnankosken aukiolla.

12. toukokuuta klo 17:
Porvoon mieslaulajien äitienpäiväkonsertti Linnankosken lukion juhlasalissa, solistina Mari Palo, säestys trio Leppälä. Linnankoski150 – juhlavuoden juhlabiisin. Kansiin kestäviin ensiesitys; sanat ja sävel Satu Seikku, sov. Tapio Saarikko.


Kesä 2019:

Sanomalehtimies ja kirjailija Vihtori Peltosen/Johannes Linnankosken syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Linnankoski-seura järjestää kesällä 2019 neljä maksutonta Linnankosken toimintaan Porvoossa painottuvaa kaupunkiopastusta. Tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet kävelykierrokselle, joka kestää noin tunnin. Ensimmäinen
ja viimeinen opastus on suomeksi ja ruotsiksi.

Lähtö Raatihuoneenkatu 7 kohdalta, Linnankosken lukion pääsisäänkäynnin edestä, ja kierros päättyy Fredrika Runeberginpuistoon, Rihkamakatu 8.

Kierrokset:
Ke 12.6. klo 18 suomeksi ja ruotsiksi
La 13.7. klo 15 suomeksi
Ke 21.8. klo 18 suomeksi
La 07.9. klo 15 suomeksi ja ruotsiksi


Kaupunkiopastuksiin ovat lämpimästi tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.Tämän ohjelman ovat meille mahdollistaneet ja myös toteuttavat seurammejäsenet Irene Ketola, Säde Kajosvuo ja Kirsti Sund.

Syksy- 19:

Porvoon pääkirjaston teemasarja:

Johannes Linnankosken syntymästä 150 vuotta – tunteen paloa, intohimoa sekä kirjallisuuden ja lukemisen sietämätöntä keveyttä.

18.9. klo 17.30:

Lukemisen intohimo ja sietämätön keveys; Jaakko Jalonen.

Tutkimusten mukaan lukemisen suosio on hiipumassa ja erityisesti osalla nuorista lukutaito on heikentynyt.
Voiko lukemiseen syntyä suorastaan intohimoa? Muun muassa Porvoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna toimiva Jaakko Jalonen lukee noin sata kaunokirjaa vuodessa. Olisiko Jaakolla tarjota
motivaatiota lukemiseen vaikkapa pojille Linnankosken hengessä? Haastattelijana Linnankoskiseuran pj. Eki Toivanen.

23.10. klo 17.30:

MeToo Linnankoski; Tuovi Putkonen.

MeToo – kampanja on viimeisen parin vuoden aikana tuonut naisten häirinnän vastaisuuden ja itsemääräämisoikeuden esille näkyvällä tavalla. Häirintä- ja hyväksikäyttöteema on esillä vahvasti Linnankosken v. 1905 ilmestyneessä romaanissa Laulu tulipunaisesta kukasta. Kirjan päähenkilöllä Olavilla – eräänlaisella donjuanilla katsotaan olevan yhtymäkohtia myös kirjailijan omaan elämään. Teos oli aikanaan sensaatio – se oli neljä vuosikymmentä lukijatilastojen bestsellertasoa. Se on käännetty yli 20 kielelle, Ranskassa siitä on otettu 53 painosta ja sen pohjalta on tehty viisi elokuvaa – enemmän kuin yhdestäkään suomalaisesta kirjasta. Mitä sanottavaa sillä ja ylipäätänsä Linnankosken tuotannolla on tämän päivän ihmiselle? Teatteriohjaaja, kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Tuovi Putkonen valmistelee otsikon teemasta näytelmää Porvoon teatteriin. Hän on luvannut valottaa teemaa uusista näkökulmista. Haastattelijana Eki Toivanen.

20.11. klo 17.30:

Linnankosken jalanjäljillä; Hannele Tenhovuori ja Pentti Kinosmaa.

Kuinka Linnankosken elämä, toiminta ja näiden seuraukset ja vaikutukset näkyvät Porvoossa?
Miten Suomenkylä ja sen historia liittyvät Linnankoskeen? Tunnemmeko taustaamme ja juuriamme?
Museolehtori Hannele Tenhovuori ja teatterijohtaja Pentti Kinosmaa Teatteri Soittorasiasta astelevat Linnankosken jalanjäljissä.

11.lokakuuta:
Linnankoskipäivä ja -juhla Linnankosken lukiossa, mm. puhekilpailu,
Sävellyskilpailu.

18.lokakuuta Linnankosken syntymäpäivä, 150 vuotta:
Linnankosken patsaan kukitus.

20.lokakuuta:
Merkkivuoden pääjuhla Askolassa.

27. lokakuuta klo 14:
Linnankoski – seuran 123-vuotismatinea ja merkkivuoden pääjuhla Linnankosken lukion auditoriossa: Linnankoski – mitalin myöntäminen ja lukion draamaryhmän epookkiesitys Laulu tulipunaisesta kukasta.

Tulossa: 

Porvoon kansalaisopiston Linnankoski-aiheinen luentosarja syksyllä.

Linnankosken kirjallinen tuotanto esillä Porvoon pääkirjastossa syksyllä.

Elokuvakonsertti Laulu tulipunaisesta kukasta 26.9. Tarkemmat tiedot tästä kesäkuussa.


Kalenteri Askolan tapahtumista Linnankosken juhlavuonna 2019

Laulu tulipunaisesta kukasta –kirjallisen peiton virkkaamista Askolan pääkirjastossa keskiviikkoisin klo 16 – 19.

Tarinoita Askolasta –tarinapiiri, Linnankoski aiheena koko vuoden. Tarinapiiri kokoontuu joka kolmas torstai Askolan pääkirjastossa tai Nuopparissa pääkirjaston vieressä klo 18 – 19.30. 7.2., 28.2.2019.

Linnankoski-blogi Uusimaan kanssa yhteistyössä. Keth Strömdahl kirjoittaa siihen säännöllisesti. Tähän mennessä julkaistu blogit Linnankosken juhlavuoden avauksesta, Linnankoskea lapsille, Linnankoskea virkaten, Linnankoskea hiihtäen.

Linnankoski-hiihto la 2.3.2019 Inkilän pellolla Monninkylässä

Johannes Linnankosken nuoruudenkodin museoalueen korjaukset: syntymäsavusaunan katto, aitan lattia, nuoruudenkodin ikkunapuitteet, QR-suunnistuksen opastekyltit, Askolan koululaisten vierailut museossa.

Linnankoski-leivos tai leivonnainen –kilpailu. Leivoskekkerit Taidekahvila Terehtööri kesäkuussa.

Heinä-elo-syyskuussa Linnankoski-aiheinen näyttely Askolan pääkirjastossa. Valokuvia, sukupuu, esineitä, tarinoita.

Askolan kouluissa Linnankoski on esillä koko vuoden ajan, näytelmien ja esittelyjen muodossa.

Linnankoski-mitalistit

Linnankoski-mitali ja -mitalistit

Linnankoski-matineassa myönnetään vuosittain Linnankoski-mitali yhdelle tai useammalle ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle. Seuran sääntöjen mukaan mitali myönnetään sellaiselle henkilölle tai yhteisölle, jonka aikaansaannokset tieteen, taiteen, kirjallisuuden, talouselämän tai uusmaalaisen kotiseututyön alalla ansaitsevat julkista tunnustusta. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1970 alkaen. Linnankoski-seura myöntää mitalin yhdessä Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston kanssa. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Armas Hutri. Mitalin toisella puolella on sivuprofiili Johannes Linnankoskesta ja kääntöpuolella ote hänen tekstistään:”Pilvet hajoavat, aurinko tekee tehtävänsä”.

1970 Porvoon yhteislyseo
1970 Uudenmaan maakuntarahasto
1970 Kansallismuseo ( 2 kpl )
1971 Heikki Varja, Mäntsälä
1971 Toivo Valtonen, Porvoo
1971 Armas Hutri, Espoo ( 4 kpl )
1971 Porvoon kaupunki 625 v.
1972 Suomalaisuuden liitto, Helsinki
1972 Uudenmaan maakuntaliitto
1972 Lauri Jäntti, Helsinki
1972 Lauri Heiman, Porvoo
1973 Lauri Snirvi, Askola
1973 Martti Saaristo, Kerava
1973 Heimo Huotari, Porvoo
1973 Leo Mikkonen, Mäntsälä
1974 Kaarlo Pitsinki, Helsinki
1974 Osmo Viljanen, Mäntsälä
1974 Matti Kähäri, Lohja
1975 Ragnar Nordström, Loviisa
1975 Onni Paastola, Loviisa
1975 Erkki Tompuri, Pernaja
1975 Lauri Hakalahti, Askola
1976 WSOY, Porvoo/Helsinki
1976 Sanomalehti Uusimaa, Porvoo
1976 Hilding Rosenström, Porvoo
1977 T.W. Paavonkallio, Hyvinkää
1977 Mauri E. Virtanen, Porvoo
1977 Onni Seppälä, Askola
1978 Waldemar Hakama, Orimattila
1978 Aili Saarentaus-Salo, Askola
1978 Suomenkylän kansakoulu, Porvoo ( ent.maalaiskunta )
1979 Leevi Mäittälä, Porvoo

1980 Erkki Salonen, Helsinki
1980 Matti Leskelä, Askola
1981 Porvoon mieslaulajat, Porvoo
1981 Uudenmaan nuorisoseurain liitto
1982 P-E. Nyholm, Porvoo
1983 Kanteleen Nuutit, Pukkila
1983 Laukkosken nuorisoseura, Pornainen
1983 Erkki Nieminen, Porvoo
1984 Saara Hopea-Untracht, Porvoo
1984 Askolan kunta – Linnankosken museo
1985 lehtori Lahja Koppanen, Porvoo
1985 kirjailija Maijaliisa Dieckmann, Porvoo
1987 Edvin Kuoppala, Porvoo
1988 kirjailija Eeva Joenpelto, Sammatti
1989 kirjailija Jussi Kylätasku, Porvoo
1989 Ensio Miettinen, Porvoo

1990 kapellimestari Jukka-Pekka Saraste
1991 taidemaalari Juhani Linnovaara, Porvoo
1992 kuvanveistäjä, prof. Terho Sakki
1992 rehtori Ilmari Ojala, Helsinki
1993 kauppaneuvos Satu Tiivola, Helsinki
1993 kirjailija Kai Nieminen, Pernaja
1994 Porvoon suomalainen seurakunta
1994 akateemikko Eeva-Kaarina Volanen, Helsinki
1995 Linnankosken lukio, Porvoo
1995 kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivonen, Porvoo
1996 kirjailija Antti Tuuri
1996 Porvoon mieslaulajat, Porvoo
1997 piispa Eero Huovinen, Helsinki
1997 Porvoon Karjalaiset ry.
1998 Edupolin rehtori Markku Kantonen
1998 Porvoon kauppaoppilaitos
1999 Marja Heikkilä, Askola
1999 Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos

2000 Porvoon keskuskoulu
2000 Askolan kunnanjohtaja Alpo Taskula
2001 Porvoon museo
2001 rehtori Pirkko Salo, Porvoo
2001 eversti Jarmo Myyrä
2002 kirjailija Kirsti Manninen, Mäntsälä
2002 taiteilija-keraamikko Srba Lukic, Porvoo
2003 lääketiet.tri Harriet Finne-Soveri
2003 kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki, Porvoo
2004 museon johtaja Marketta Tamminen, Porvoo
2004 lääninrovasti, khra Tapani Mäki-Panula, Porvoo
2005 elokuvaohjaaja Klaus Härö, Porvoo
2006 suomentaja Jaana Kapari, Loviisa
2007 kulttuuritoimittaja Kaisa Aukia, Porvoo
2008 kotiseutuhistorioitsija Ilmo Kekkonen
2009 professori Simo Heininen, Porvoo

2010 kirkkomuusikko Ilmo Riihimäki, Porvoo
2011 Porvoon kansalaisopisto
2012 kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen, Porvoo
2013 kirjailija Ulla-Leena Lundberg, Porvoo
2013 teollisuusneuvos Risto Anttonen, Porvoo
2014 kirjailija Maria Peura, Porvoo
2015 kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto, Porvoo
2016 piispa Irja Askola, Helsinki
2017 muusikko Jukka Gustavsson ( mm. Wigwam ), Sipoo
2018 galleristi Hanna Kaarina Syrjäläinen, Porvoo